TAAVETIN OSUUSKAUPPA

Kyläkaupasta pienoistavarataloksi - 1906-1968

Osuuskaupan toiminta Taavetissa sai alkunsa vuonna 1906 rautatieaseman ja rautatien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Kuudenkymmenen vuoden aikana ehti tapahtua paljon, liiketiloja vaihdettiin ja uusittiin ja uusia sivuliikkeitä perustettiin. Osuuskauppa oli huomattava työllistäjä Luumäellä. Monien vaiheiden jälkeen pääkauppa siirtyi yläkylään, Taavetin uuteen kasvavaan liikekeskukseen vuonna 1968. Tässä hiukan koottuna historian havinaa Taavetin Osuuskaupasta ennen vuotta 1968.

1905 - Osuuskaupan perustaminen

Luumäen osuuskauppa-ajatus sai alkunsa maamiesseuran piirissä. Siellä tehtiin päätös hankkeesta vuonna 1904. Osuuskunnan perustava kokous kutsuttiin kokoon seuraavana vuonna. Perustamisasiakirjan allekirjoitti 14 jäsentä syyskuun 12. päivänä 1905. Osuuskunnan nimeksi tuli Taavetin Osuuskauppa r.l. Kokous hyväksyi myös Osuuskaupalle säännöt, mitkä kuvernööri vahvisti 23.11.1905.

Taavetti pitäjän nousevana keskuksena oli luonnollinen valinta myymälän paikaksi. Alku oli vaatimaton, olivathan taustavoimat taloudellisilta mahdollisuuksiltaan verraten heikot. Osuusyrityksen piti saada oma asiakaskuntansa kilpailussa vakiintuneiden yksityiskauppojen joukossa, joita Taavetissa ei siihen aikaan kovin montaa ollut.

Osuuskunnan perustivat virallisesti 12.9.1905 Kaarlo Korpela, Tahvo Riihelä, Vihtori Pouttu, Matti Hämäläinen, Heikki Ikonen, Anton Kurvi, Taneli Taina, Ville Taina, Manu Koskela, Taneli Liiri, Matti Taina, Manu Pakari, Elias Kurvi ja Manu Hirvikallio,

Osuuksia vielä tämän jälkeen merkitsivät seuraavan vuoden alussa Joonas Lavi, Juho Viitanen, Ville Räsänen, Taavetti Karhu, Manu Mäkelä ja Aatu Taina.

Ensimmäisen hallituksen jäseniksi valittiin asemapäällikkö Kaarlo Korpela, maanviljelijät Tahvo Riihelä, Manu Hirvikallio, Manu Pakari, Anton Kurvi ja Matti Hämäläinen sekä ratavartija Vihtori Pouttu. Varajäseniksi maanviljelijät Taneli Taina, Ville Taina ja Manu Koskela.

1906 - Alku aina hankalaa

Aluksi tiedusteltiin kauppatalon paikkaa kauppias Aatu Vainikalta
rautatieristeyksen vierestä, mutta se ei tuottanut tulosta. Pian päädyttiin siihen, että toimitaloksi ostettiin sitten Vainikan kauppaa vastapäätä, radan vieressä ja asemaa vastapäätä oleva kauppias Kuntun talo, joka kauppakirjaa tehtäessä oli vuokrattuna kauppias Ville Rötkölle. Hänen kanssaan Osuuskaupan hallituksella oli vuokrasuhteissa aluksi erimielisyyksiä, sillä Rötkö ei ollut halukas muuttamaan ulos talosta. Asiat saatiin kuitenkin järjestykseen. Toukokuun 13. päivänä 1906 pidetyssä hallituksen kokouksessa rakennustoimikunnalle annettiin velvoite tarkastaa rakennus ja laitattaa se sellaiseen kuntoon, että kauppa voitaisiin avata aivan ensi tilassa. Rakennuksen korjaus osoittautuikin välttämättömäksi. Korjaustöitä varten ostettiin hirsiä M. Käävältä ja V. Karhulta.

Ensimmäinen puoti ja siihen kuuluva kahvila avattiin aseman lähelle kesäkuun  1. päivänä 1906. Kahvila oli aluksi melko erikoinen, sillä vasta vuonna 1909 sinne ryhdyttiin puuhaamaan pöytää ja tuoleja. Sitä ennen asiakkaat usein kaatoivat itse kahvinsa hellankulmalla olleesta pannusta. Vasta niin myöhään kuin vuonna 1916 hankittiin varsinainen kahvikalusto Pietarista. Talo oli kuitenkin suurten korjausten tarpeessa. Sen alimmat hirret olivat painuneet maan sisään ja lattiapalkit lonksahtelivat ja nitisivät. Taloa sitten korjattiin, mutta sitä ei kuitenkaan käytetty kauan. Vanhasta kaupasta ei ole muuta kuvaa, kuin käsin tehty pohjapiirros.