Matti Kallosen 11 vuotta
Liikkeenjohtaja Matti Kallosen Osuuskauppaura alkoi 16-vuotiaana liikeapulaisena syntymäpitäjänsä Sakkolan Osuuskaupassa, mistä hän siirtyi myymälänhoitajaksi Jaakkiman Osuuskauppaan. Jaakkimasta hän palasi syntymäpitäjäänsä, myymälän- ja varastonhoitajaksi. Saaprun, Nurmon ja Juankosken kautta Kallonen tuli Taavetin Osuuskaupan johtajaksi vuoden 1954 alussa, toimestaan, mitä virkaa hän ehti hoitaa 11 vuotta. Terveyden kuitenkin alkaessa horjua ja lääkärin määrätessä hänet hellittämään työpanostaan päätyi hän pyytämään eroa toimestaan, vaikka hän ikänsä puolesta oli vielä parhaissa vuosissaan. Kallonen menehtyi hänelle järjestettynä läksiäispäivänä kotonaan 13.5.1965.
Näin häntä luonnehdittiin poismenonsa jälkeen muistokirjoituksessa Luumäen Lehti 20.5.1965:
Liikkeenjohtaja Matti Kallonen oli ahkera ja työteliäs mies, joka ei säästellyt vaivojaan. Luonteeltaan leppoisana ja sovittelevana hän tuli hyvin toimeen asiakkaiden ja liikkeen henkilökunnan kanssa, joten hänestä jäi mieluisa muisto. Kiinteästi toimeensa paneutuneena häneltä ei liiennyt juuri aikaa muihin harrastuksiin. Taavetin Vesiosuuskunnan johtokunnan jäsenenä hän toimi monet vuodet ja eräitä muitakin luottamustehtäviä oli hänelle uskottu. Hän osallistui viime sotiin ryhmän- ja joukkueenjohtajana. Hänelle oli myönnetty I luokan vapaudenmitali, vv. 1941-1945 sotien muistoristi ja SOK:n ansiomerkki. Poismennyttä kaipaavat lähinnä puoliso, o.s. Korjonen sekä tytär ja poika perheineen.
Taavetin Osuuskaupan 50-vuotishistoriikista suoraan lainattu:
Vuoden 1955 lopussa oli liikkeen palveluksessa 34
toimihenkilöä. Toimihenkilöiden ammatillisesta ja henkisestä kasvatuksesta on
pyritty huolehtimaan lähettämällä heitä erilaisille keskusliikkeiden
toimeenpanemille kursseille. Myös oman henkilökunnan keskuudessa on pidetty
lyhyitä opastus- ja neuvottelutilaisuuksia sekä tilattu heidän käyttöönsä
erilaisia ammattilehtiä.
Henkilökunnan sosiaalinen turvaaminen silmämääränään on liike liittynyt Eläkekassa Elonvaran osakkaaksi.
Toimihenkilöstössä on ollut myös omia kasvatteja, jotka porras portaalta ovat siirtyneet yhä vaativimpiin tehtäviin. Heidän työnsä merkitys on todettavissa liikkeen kasvuna ja sen taloudellisena vaurastumisena, joka on uutteran työn ja uskottujen tehtävien tunnontarkan täyttämisen yhteistulos. Nämä sanat olkoot yhteiseksi kiitokseksi entisille ja nykyisille työntekijöille. Elähdyttäköön jokaista edelleenkin se ajatus, ettei työ ole ihmiselle kirous. Päinvastoin se on käsitettävä siunaukseksi elämän tarpeena ja osuustoiminnasta puheenollen työskentelynä yhteisyyden hyväksi.
TYÖ TEKEE YRITYKSEN KANNATTAVAKSI.
Edellä esitetystä on varmaan jäävä lukijalle käsitys työn tuloksellisuudesta. Ko. liike koko olemassaolollaan todistaa, että käsitys on oikea. Totuuden nimessä on kuitenkin muistettava, ettei taival ole ollut vain pelkkää myötämäkeä kohti pyrkimysten päämäärää. Vaikeuksia, jopa varsin vakaviakin, on etenkin toiminnan alkuaikoina esiintynyt runsaasti. Monet sodat, pulakaudet tai muuten poikkeukselliset olot ja osuuskuntaa kohdanneet erikoisvaikeudet, ovat monasti olleet toiminnan häiriönä. Mutta loppujen lopuksi on niistä voittajana selviydytty. Mistä sitten on saatu tuota vastukset voittavaa voimaa, jota monissa toiminnan vaiheissa on niin kosolti tarvittu? Vastaukseksi sopivat sanat: "Työ on se, joka yrityksen kannattavaksi tekee, mutta aate saattaa hyvät yritykset aateloida".
Taloudellisilla arvoilla on liike-elämässä ratkaiseva osa, mutta
elämän arvoja ei aina ja yksinomaan ole määriteltävä ainoastaan taloudellisten
laskelmien mukaan, vaan on niihin sisällytettävä myös jotakin siitä, mikä hyvät
asiat aateloi. Tällainen perusta on ollut niillä ihmisillä, jotka
vuosikymmenien kuluessa ovat uurastaneet luottamusmiehinä ja palkattuina
toimihenkilöinä Taavetin Osuuskaupassa. Ja juuri sen vuoksi on tulos ollut
hyvä. Osuustoiminnan aatteellisuus, josta usein on annettu väärä kuva tai on se
yksipuolisesti ymmärretty, ei ole mitään sellaista, joka liitelee ilmassa.
Päinvastoin se on hyvinkin arkinen asia. Sen tulee näkyä kaikissa osuuskaupan
suorittamissa arkipäiväisissä palvelustehtävissä, olkoon sitten asiakkaana
tuottaja tai kuluttaja. Osuuskauppa ei ole mikään tarkoitus, ainoastaan välikappale
ottaessaan hoidettavakseen jäsen- ja asiakaskuntansa sille uskomia
taloudellisia tehtäviä. Olisi liikaa sanoa, että tässä suhteessa on
kulloisissakin oloissa tehty paras mahdollinen paikkakunnan väestön
palvelemiseksi. Mutta osuuskaupan kehitys miltei tyhjästä alettuna -
johtavaksi liikkeeksi paikkakunnalla, antaa uskoa siihen, että näkyvissä ovat
olleet oikeat tienviitat, jotka ovat estäneet harhateille joutumisen.
Osuuskauppa laajeni. Toinen myymälä perustettiin yläkylään Marttilan tien varteen entiseen Helavaaran taloon. Ilmari Eklund oli kaupan ensimmäinen hoitaja ja vaimonsa Marjatta (os.Vanhala) kauppa-apulainen. Myöhemmin tämä kauppa muutti uuteen keskustaajamaan virastotalorakennukseen, mitä pyöritti Ylätalon pariskunta Olavi ja Vieno kauppa-apulaisena Eila Yläoutinen (myöh. Kallonen).
