Pauli Terävän 3 vuotta
Kaupanhoitajana 1965-1968
Vuosikymmenien kuluessa on
Taavetin Osuuskaupasta kehittynyt paikkakunnan suurin kaupallinen liikeyritys. Osuuskaupalla
oli keskustoimipaikan osastojen lisäksi kahdeksan sivumyymälää, kaksi myymäläautoa,
ravintola, baari, linja-autoasema, Shell-huoltoasema ja sementtikattotiilivalimo
Somerharjussa.
Osuuskaupan myynti vuonna 1965 oli 4.2 miljoonaa. Jäsenmäärä oli kesäkuun lopussa 1121. Toimipaikkoja oli 15 ja liikkeen palveluksessa 65 toimihenkilöä. Liikkeenharjoittajana on kesäkuusta 1965 lähtien toimi Pauli Terävä. Terävä aloitti nuorena Osuuskauppauransa synnyinpaikkakunnallaan Parikalassa vuonna 1942. Monella eri paikkakunnalla hän ehti hankkia kokemusta osuuskauppaliikkeestä ja kouluttautua Pellervon kirjeopiston, SOK:n ja Suomen Osuuskauppakoulun kursseilla. Ylikiimingin Osuuskaupan toimitusjohtajan virasta Terävä tuli Taavetin Osuuskaupan, sittemmin Osuuskauppa Ukonmaan toimitusjohtajaksi vuonna 1965. Kolmen vuoden kuluttua Terävä nimitettiin Osuuskauppa Yhtymän toimitusjohtajaksi Lappeenrantaan. Hänellä oli myös useita osuustoiminnallisia ja muita luottamustehtäviä. Sotilasarvoltaan Terävä oli reservin korpraali. Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1979.
Hallituksen muodostivat: mv. Paavo Piensalmi puheenjohtajana, mv. Martti Karvanen varapuheenjohtajana ja jäseninä herra Jalmari Pesu, maanviljelijät Väinö Karvanen, Otto Kipinoinen, Antti Monola, Reino Uusiheimala ja Arvo Inkilä sekä asemapäällikkö Sauli Saukko.
Terävän astuessa virkaan alkoi Osuuskaupassa tapahtua. Taavetin ja Luumäen Osuuskaupat yhdistettiin vuonna 1966. Uudelle Osuuskaupalle piti keksiä nimi. Nimikilpailu julistettiin kesällä Luumäen Lehdessä. Kaupan nimeksi tuli Osuuskauppa Ukonmaa. Nimi muuttui vuoden 66-67 vaihteessa, kun kaupparekisteri oli sen hyväksynyt.
Vuoden 1966 alussa Osuuskauppa osti kunnalta liiketontin uutta keskustoimipaikkaa varten Taavetin keskustasta, missä sillä hetkellä sijaitsivat Shell-huoltoasema, baari ja matkahuolto. Näin käynnistyi suuri kauppaliikehanke.
Keskikesällä 10.7.1966 Taavetin Osuuskauppa
vietti näyttävästi 60-vuotisjuhlapäivää koivuin koristellussa Joukolan
juhlasalissa yleisön nauttiessa hienosta, monipuolisesta ja juhlallisesta
ohjelmasta. Aikaisemmin päivällä oli tehty kunniakäynti edesmenneen liikkeenhoitajan
Matti Kallosen haudalla.
"Alaosula" oli iso kauppa 60-luvulla. Siinä oli erikseen rauta-, kangas-, elintarvike- ja lihaosasto ja se työllisti runsaasti henkilökuntaa. Kaupan takana oli lisäksi keskusvarasto. Kaupan siirryttyä myöhemmin Taavetin uuteen keskustaajamaan yläkylään jäi paikalle kuitenkin alakylää ja sen ympäristöä palveleva pienempi, Pauli Huomon ja vaimonsa Mairen pyörittämä, elintarvikemyyntiin keskittynyt kauppa - "Pallun kauppa". Myöhemmin kauppa vaihtoi omistajaa. Tiina Palanderin kaupan nimeksi tuli Pikku Akka.
Osulan kuppilassa tavattiin
Yläkerrassa toimi "Osulan" kahvila, jonka pitkiä sisäänmenorappusia varmaan jokainen sen ajan taavettilainen on kivunnut asioimaan (soittamaan grammaria ja pelaamaan pajatsoa virvokkeiden nautiskelun ohella) isoon kahvilaan ja/tai sen kabinettiin. Osuuskaupan kahvila toimi myös monen juhlatilaisuuden paikkana. Siellä pidettiin häitä, muistotilaisuuksia, yhdistysten ja yritysten kokouksia, äitienpäiväjuhlia, nuorisotapahtumia ja kursseja, osakastilaisuuksia ym. ym.
Kahvila- ja alakerran kaupan ulkopuolelle jäävä osa rakennuksesta remontointiin lopulta Osuuskaupan henkilökunnan asuinkäyttöön. Talo purettiin pois vuonna 1983, kun rautatien kohdalle tehtiin alikulkutie.
Vielä vilkaisu asemanseutuun. Kuva 70-luvulta. Varastorakennus on jo poissa. Bussipysäkin vieressä on kioski ja seinällä Kanuunan mainos. Osuuskaupan iso talo ja Osuuskassan talo radan toisella puolella purettiin pois vuonna 1998 rautatien alikulkusillan ja -tien rakentamisen tieltä.
Luumäen ensimmäinen omapalvelutavaratalo UKONMAA avattiin alkuvuodesta 1968 yläkylässä.
Uuden Ukonmaan avajaiset pidettiin 29.3.1965
Avajaispäivän aikana tutustui uuteen tavarataloon noin 2.400-2.500 kävijää.
Toimitusjohtaja Pauli Terävä esitteli tavarataloa, jonka kokonaistilavuus oli 5.195 m². Tästä oli vuokratiloja 165 m² Taksille, Parturi-Kampaamolle, paikallislehdelle ja kukkakaupalle. Toimistotiloja oli 60 m². Varsinainen myymälähalli oli 725 m², johon kuuluvat elintarvike-, tekstiili- ja rauta- ja maatalousosastot sekä tavaroiden lähetys- ja vastaanottotilat.
Rakennuksessa toimi olutravintola Kanuuna ja linja-autoaseman kahvila, joissa yhdistettynä kabinettitilojen kanssa oli 108 asiakaspaikkaa. Myös Matkahuollolla oli oma tila. Kaikki toiminnot tapahtuivat samassa tasossa; kellarissa olivat vain sosiaalitilat, somistamo, lämpökeskus ja varastotilaa.
Nopeutta ja joustavuutta ja vaivansäästöä asiakkaalle
SOK-järjestössä
keskiluokkaan sijoittuva ns. pienoistavaratalo toimi omapalveluperiaatteella,
jolloin asiakas saattoi itse määrätä ostostensa rytmin, suorittaa vertailuja
tavaroiden päälle liimattujen hintalappujen ansiosta. Asiakas voi kerätä
haluamansa tavarat ostoskoreihin tai -vaunuihin ja maksaa ostokset kassaan ja
näin olla riippumaton myyjien työrytmistä. Yhteenlaskeva kassakone ja
koulutettu kassanhoitaja hoitavat maksutapahtuman ripeästi. Tämä ei merkinnyt kuitenkaan
sitä, etteikö asiakaspalveluun olisi kiinnitetty aivan erikoista huomiota.
Varsinkin rauta- ja maatalousosastolla ja tekstiiliosastolla oli paljon
tavararyhmiä, joiden ostoissa tarvittiin myyjän apua. Tavaratalossa työskentelikin
noin 40 palvelutoimihenkilöä.
Tähän on hyvä päättää tämä Osuuskaupan historiakooste omalta osaltani. Paljon olisi kerrottavaa varmasti seuraavilta vuosiltakin. Toivottavasti löytyy joku innokas jatkamaan tästä. Kiitos mielenkiinnosta ja terveisin. Tuija.